WTF, I’M REALLY GOING THERE?
Tervetuloa lukemaan blogiani matkasta, jossa todistan, että Valkeakosken kokoisesta paikastakin voi päästä johonkin. Vietän kesän 2018 Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington D.C:ssä. Hain Suomen Yhdysvaltain suurlähetystön, opetushallituksen ja Afs:än järjestämään Future Leaders-stipendiohjelmaan ja kuten saatoitte arvata niin täällä sitä ollaan. Aion tässä ja tulevissa päivityksissäni kertoa hieman siitä mitä teemme täällä ohjelman puolesta, vapaa-ajalla ja mitä elämä on yleisesti yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmassa kaupungissa.
Lähteminen Suomesta, Saapuminen U.S.A:an
Herätys 05.00 ja edessä on yli vuorokauden matkustaminen. Viidentoista nuoren lauma lähtee vaeltamaan terminaalissa ilman valvovaa silmää, joten voikin jo arvata, että homma voi karata käsistä. Kaikki lähtivät omille teilleen, joko aamukahville tai taxfree-kauppoihin, mutta loppuviimeksi porukka kokoontui ja pysyimme yhdessä. Ensimmäinen lento oli Helsingistä Kööpenhaminaan, mikä sujuikin aika leppoisasti. Kööpenhaminassa kuulimme, että lentomme tulisi olemaan noin tunnin myöhässä, joten meidän piti tappaa aikaa pelaamalla korttia.
U.S.A:n lennolla ehti hienosti katsomaan kolme elokuvaa ja pitämään jopa SAS:in tarjoaman meditaatiohetken, jos halusi. Pakko antaa pisteet SAS:lle, sillä elokuvat olivat hyviä ja ruoka parempaa kuin yleensä lentokoneessa. Tullijonot Washingtonin lentokentällä kesti noin tunnin, eivätkä ne oikein maittaneet, kun kello oli Suomen aikaa jo 01.00 seuraavaa päivää. Lentokentältä ulos astuessa, meitä tervehti kuuma ja kostea kesäilmasto, jota suomalainen kyllä kaipaa.
Tutustumista uuteen ympäristöön
To, Pe, La ja Su meni nopeasti tutustuessa uuteen perheeseen, naapurustoon ja ennen kaikkea, lemmikkeihin. Onneksi oli perheeni kanssa yhteinen innostuksen kohde, nimittäin jalkapallon MM-kisat. Joka aamu heräsimme aikaisin katsomaan ensimmäistä ottelua ja katsoimme joka ikisen pelin ja juttelimme jalkapallosta. Perjantaina kävin Air & Space ja Natural History -museoissa. Jos olet nähnyt elokuvan Yö museossa (eka tai toka, en muista), tunnistat paikat. Vaikka museot eivät ole minulle mieluisin tapa viettää aikaa, pidin todella paljon näistä museoista.
Lauantaina meillä oli nyyttikestit erään isäntäperheen luona. Sielä tutustuimme isäntäperheisiin sekä Suomeen lähteviin amerikkalaisiin vaihto-oppilaisiin. Todella mukavaa porukkaa. Toivottovasti Suomessa olisi hyvät säät, että saisivat kokea Suomen kesän parhaimmillaan.
Ohjelma alkaa
Maanantain vietimme koko päivän Suomen suurlähetystössä. Kuulostaa mielenkiintoisammalta kuin mitä oikeasti on. On silti erittäin mukava nähdä, miten ja missä Suomea edustetaan ulkomailla. Teimme ryhmätöitä mitä johtajuus on, miten eri kulttuureista tulevat näkevät eri asiat ja miten voida itse vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Amerikkalaiset vaihto-oppilaat liittyivät seuraamme ja saimme todella hyviä keskusteluja aikaan eri aiheista kuten rasismi, sexismi ja Trump (aiheet eivät liittyneet toisiinsa).
Tiistaina oli vapaata, joten päätimme lähteä kaupoille Pentagon Mall:lle. Ostoskeskus nimensäkin mukaan sijaitsee aivan Pentagonin vieressä ja oli todella iso sisältä. Sieltä sitten päätimme kävellä 9/11 muistomerkille, mikä oli todella vakuuttava ja hieno paikka.
Olen ollut Washington DC:ssä vasta viikon ja rakastan jo tätä kaupunkia. Lämmin ilmasto, hymyilevät ihmiset, kauniit rakennukset ja paljon tekemistä. Ihmettelen suuresti, miten Washington ei ole niin valloitettu turistien toimesta kuin luulisi. Suosittelen kaikille, joilla on jossain vaiheessa elämäänsä käydä tässä kaupungissa, älkää epäröikö. Vaikka rantoja ei ole lähellä tai ei ole New Yorkin kaltainen kaupunkilomakohde, tässä kaupungissa on jotain ihmeellistä!
Blogin kirjoittanut:
Vihtori Nurminen