Jokakesäiset alakoululaisten leirit järjestetään perinteisesti lasten ensimmäisellä ja toisella kesälomaviikolla. Ensimmäinen leiri on 3.-4.-luokkalaisille ja toinen 5.-6.-luokkalaisille. Kun Kariniemestä leirikeskuksena luovuttiin, leirit järjestettiin Päivölässä nyt jo toista kertaa. Leiripaikkana Päivölä poikkeaa jonkin verran Kariniemestä, mutta suurimmalta osin positiivisesti.
Leirien järjestäminen on aina yhden nuorisonohjaajan vastuulla, toki tiimi ympärillä avustaa leiriin liittyvissä tehtävissä. Yksin urakka olisikin täysin mahdoton. Leirivalmistelut alkavat usein jo tammikuussa markkinointiin liittyvillä asioilla, ja kaikki julisteet, mainokset, some-päivitykset, Wilma-kirjeet, kesätyöntekijöille suunnatut mainokset ynnä muut tiedotteet tehdään nuorisotoimen porukalla itse.
Maaliskuulle osuu iso projekti, kun alamme valita kesätyöntekijöitä. Heitä valitaan neljä. Prosessi on tärkeä ja vastuullinen, sillä leireillä kyseessä on toisten lapset. Moni kesätyöntekijä on tykästynyt työhönsä niin paljon, että hakeutuu seuraavanakin kesänä leireille. Ja hyväksi todetut työntekijät mieluusti otetaankin! Myös siitä on etua, että teemme nuorten parissa töitä ja saatamme jo ennalta tuntea monta hakijaa. Silloin tietää, että on valitsemassa hyvän tyypin töihin.
Kesäleirityöntekijät perehdytetään jo kevään aikana pitkissä leirikokouksissa. Niissä on mukana kaikki leirille osallistuvat työntekijät. Kokoonpano on vuosittain melko samankaltainen. Tänä vuonna mukana oli kolme vakituista nuorisonohjaajaa, nuorisonohjaajan sijainen, neljä kesätyöntekijää, siviilipalvelushenkilö sekä kuntouttavan työtoiminnan harjoittelija. Leirikokouksissa käydään läpi ohjaamisen perusteita, ihan lähtien jo siitä, miten tärkeää aito läsnäolo ja kuuntelemisen taito ovat sekä kerrotaan eläviä esimerkkejä siitä, mitä kaikkea lasten kanssa voi sattua ja miten ne tilanteet hoidetaan. Kesätyöntekijöiksi hakeutuvat tietyntyyppiset nuoret, jotka ovat jo mahdollisesti olleet erilaisilla leireillä tai muuten lasten kanssa tekemisissä. He ovat usein empaattisia, luovia ja tilannetajuisia. Lisäksi jokaisella on oma vahvuutensa, jota voi käyttää leirillä hyödyksi. Näitä ovat esimerkiksi kädentaidot, musikaalisuus, mediaosaaminen, hyvä uimataito, liikunnallisuus ja vaikkapa nuotion sytyttäminen turvallisesti. Ennen kaikkea ohjaajia yhdistää huumori.
Leirejä varten kerätään nuorisotoimen tiloista pakettiautollinen tavaraa mukaan leireille. Uusia hankintoja tehdään joka vuosi, sillä aina tulee uusia innovaatioita, jotka kiinnostavat lapsia. Tänä vuonna hankittiin uusia ulkopelejä ja paljon askartelumateriaalia. Lisäksi saimme Kirjasto Valosta lainaksi nepsy-välineitä, joita käytimme leirikasteessa ja uimahallista saimme lainaksi uimavälineitä altaalle. Kaikki hankinnat tehdään nuorisotoimen henkilökunnan voimin. Leirikioskia varten hankitaan joka vuosi erilaisia tuotteita myyntiin. Kioski on viikon kohokohta lapsille ja sitä kysellään aina etukäteen. Lapsille tiedotetaan jo etukäteen ennen leirejä, että maksimissaan viidellä eurolla voi ostaa, sillä leireillä syödään säännöllisesti ja herkkuja ei välttämättä tarvita ollenkaan. Tällaiset pienet säännöt ovat kehittyneet vuosien saatossa ja todettu toimiviksi.
Tänä vuonna kumpikin leiri tuli täyteen, eli 40 lasta per leiri. Jonottamaan jäi useita lapsia ja jopa Akaan puolelta oli halukkaita tulossa, mutta meidän leirit on suunnattu pääsääntöisesti valkeakoskelaisille lapsille. Neljänkymmenen lapsen lauma kuulostaa suurelta, mutta se on vielä kuviteltua suurempi, sillä se ei ole oikeasti lauma, vaan neljäkymmentä ihanaa, omanlaista persoonaa. Ja nämä persoonat ovat se syy, miksi tätä työtä tehdään vuodesta toiseen ja kesätyöntekijät hakeutuvat uudelleen mukaan.
Leirillä lasten kohtaaminen nousee ohjaajien puheissa kärkeen, kun puhutaan siitä, mikä leireillä on kivointa. Lasten jälkeen tulee kaikki muu hauska tekeminen. Tänä vuonna hauskaa tekemistä oli mm. leirikassien maalaaminen, Apinanräkä-leikki, uima-altaassa uiminen ja saunominen, leirikaste, avustuskoirien vierailu, valokuvaaminen, Tik Tok-videoiden tekeminen, leirikioski ja retkeily.
Nelipäiväisten leirien aikana ehtii hyvin tutustumaan lapsiin ja kotiin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Asia voi olla niin positiivinen kuin negatiivinenkin tai ihan pieni tiedotusasiakin. Osalle ensimmäinen yö leirillä saattaa olla hankala, jos se on ensimmäinen yö ikinä kotoa pois ja koti-ikävä iskee. Usein ikävästä selvitään kuitenkin hyvin, vaikka siinä pieni itkukin pääsisi. Tänä vuonna kukaan ei keskeyttänyt leiriä sen vuoksi. Osa leiriläisistä saattaa olla jo ennestään tuttuja, sillä moni haluaa tulla uudelleen meidän kesäleireille. Hauskaa on huomata lapsessa kehitys, joka on tapahtunut vuoden aikana. Se on aivan valtava! Ja tärkeää on muistuttaa leirin kuudesluokkalaisia siitä, että nuorisotoimen palvelut nuorten iltojen muodossa avautuvat heille syksyllä, kun seiskaluokka alkaa. Hyöty on suuri sekä meille että näille nuorille. Me saamme markkinoitua toimintojamme ja nuoret tutustuvat jo etukäteen ohjaajiin, jotka ovat nuorisotiloilla sitten syksyllä. Ja mukana monessa muussa jutussa, esimerkiksi kouluyhteistyössä. Lisäksi meillä on nuoremmille 5.-6.-ryhmä sekä Tyttöjen tila, joka on suunnattu 10-14-vuotiaille.
Tärkein palaute ohjaajalle on se, että lapsi oppii toimimaan itsenäisesti erilaisissa tilanteissa. Leireillä voi tulla vaikkapa kavereiden välisiä riitoja, joissa ohjaaja on mukana selvittämässä tilannetta ja sanoittamassa esimerkiksi tunteita. Tänä vuonna toisen leirin viimeisenä päivänä lapsi tuli ilolla luokseni huudahtaen: ”Johanna! Me saatiin selvitettyä se meidän riita!” Tässä hetkessä liikutuksen kyyneliltä ei vältytty ja ylpeys näistä lapsista kohosi rintaan – he saivat ihan itse selvitettyä tilanteen. Aikuisen tarve väistyi hetkeksi, mutta ylpeänä toiminnastaan lapsi halusi kertoa asian minulle. Viimeisen leirin viimeinen ilta saattaa olla tunnelmaltaan herkkä niin lapsille kuin ohjaajillekin. Tälläkin kertaa tippa tuli väkisinkin linssiin, kun lapset kertoivat parhaita hetkiään leiristä. Jokainen uskalsi sanoa vähintäänkin yhden asian, toiset kertoivat pitempääkin tarinaa. Yksi lapsi murtui kyyneliin, koska hänelle tulee tätä leiriä niin kova ikävä.
Lapsilla teetetään leirin päätteeksi kysely, jossa he esittää mielipiteensä moniin leiriin liittyviin asioihin. Näitä ovat mm. turvallisuuden tunne, sääntöjen selkeys, mikä oli tyhmintä ja mikä kivointa, oliko tilat ja ruoka hyviä ja miten leiri kokonaisuudessaan meni. Myös ohjaajat arvioivat leirien jälkeen omassa purkupäivässään leirejä. Ohjaajien purkupäivään kuuluu myös fyysistä purkua, sillä pakettiautollinen tavaraa täytyy saada jälleen siististi varastoihin ja kaappeihin. Lisäksi Päivölän kanssa pidetään palautekokous kesän päätteeksi, jotta voidaan puolin ja toisin kehittyä.
Joka vuosi nuorisotoimen henkilökunta kokoontuu pohtimaan kehitysideoita- ja tarpeita leireille palautteiden ja havaintojen perusteella. Leiritoimintaa siis kehitetään jatkuvasti, että leirikokemus olisi jokaiselle lapselle ja myös ohjaajalle paras mahdollinen.
Leirejä työstetään lähes koko vuosi, kesäkuussa on itse huipentuma, kun pitkälliset suunnitelmat muuttuvat todeksi. Lasten ohella jokainen ohjaaja odottaa leirejä innolla. Siihen päättyy myös usean työntekijän kevätkausi ja kesäloma häämöttää ihan nurkan takana. Leireistä jäi jälleen kerran ihanat muistot ja nuorisotoimiston pöydälle ensimmäisen leirin löytötavarat: Lippis, kaksi laturia ja collegepaita.
Nuorisonohjaaja Johanna Mielonen
