Asuminen

Asumisen monet muodot

Jossakin vaiheessa tulee eteen tilanne, kun huomaa olevansa asunnon tarpeessa. Mitä kaikkea asumiseen liittyy? Muutto? Oikeudet, velvollisuudet ja vastuu erilaisista asioista? Omaa kotia suunnittelevan on hyvä tietää, että erilaisten asumismuotojen kirjo on melko laaja. Kaikkia niitä yhdistää kuitenkin se, että oman rauhan ja vapauden ohella niistä seuraa myös hoidettavia velvoitteita. Useimmille ensimmäinen vaihtoehto on vuokra-asuminen. Vuokra-asunnon voi hankkia vapailta markkinoilta lehtien ja nettisaittien ilmoituksia seuraten tai ottamalla yhteyttä vuokra-asuntoja tarjoaviin tahoihin. Opiskelijat voivat hakea myös opiskelija-asuntoja.

Muita asumisen muotoja

Jos kukkaron nyörit antavat myöten, voi kyseeseen tulla asumisoikeusasunto. Tähän asumismuotoon pääset käsiksi maksamalla 15% asumisoikeusasunnon hinnasta. Ilahduttavaa on se, että sijoitetun hinnan saat takaisin luopuessasi asumisoikeudestasi. Asumisoikeusasunnossa maksat lisäksi vastiketta, joka on vastaavanlaiseen vuokra-asuntoon nähden yleensä hiukan edullisempi. Osaomistusasunnossa maksat asumisoikeusasunnon tapaan tietyn prosenttiosuuden asunnon hinnasta, mutta vastiketta maksaessasi voit myös lyhentää asuntoa omaksesi.

Oman asunnon ostoa varten tarvitset yleensä audienssin paikallisen pankinjohtajan pakeille. Ensiasunnon ostajien kannattaa muistaa valtiolta saatava ASP-tuki. ASP-tuesta (asuntosäästöpalkkio) saat lisää tietoa pankeista. Sanomattakin lienee selvää, että omaa asuntoa ostaessa kannattaa käyttää tervettä järkeä sekä ammattilaisia esim. asunnon kunnon tarkistukseen. Kysy neuvoja myös jo oman asunnon hankkineilta. Yhteiskunta tarjoaa myös erilaisia tukiasumisen muotoja nuorille, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet ahdinkoon esim. päihteiden tai vankilatuomion vuoksi.

Vuokrasopimus?

Vuokra-asunto on useimmille ensimmäinen asumisen muoto. Vuokra-asumisessa kaksi osapuolta, vuokralainen sekä vuokranantaja tekevät asumiseen liittyvän vuokrasopimuksen. Sopimus on asiakirja, jossa määritellään ko. osapuolten välisesti asumiseen liittyvät ehdot. Pääsääntö on, että vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia useista vuokrasopimuksen ehdoista haluamallaan tavalla. Tällaisia ehtoja ovat esimerkiksi vuokran suuruus, vuokran tarkistaminen sekä vuokrasuhteen kesto. Vuokrasopimusta voidaan muuttaa sopimalla asioista uudelleen. Vuokrasopimus ja sen muutokset kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa kirjallinen sopimus on molempien osapuolten etu.

Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva?

Vuokrasopimuksen kestoa määriteltäessä päätetään, tehdäänkö sopimus määräaikaiseksi vaiko toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia vuokrasopimuksessa sovitun ajan eikä sitä voi irtisanoa päättyväksi kuin poikkeustapauksissa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy sen sijaan irtisanomisajan jälkeen, kun jompikumpi osapuoli on sanonut sopimuksen irti.

Irtisanomisaika on vuokralaisen osalta yksi kalenterikuukausi ja vuokraajan puolelta kolme kuukautta. Jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden, on vuokranantajan irtisanomisaika kuusi kuukautta. Irtisanomisilmoitus tehdään aina kirjallisesti. Jos vuokralainen laiminlyö vuokrasopimuksen, on sopimus mahdollista purkaa ilman ennakkovaroitusta. Jos vuokraat asunnon yksityiseltä henkilöltä, kannattaa käyttää olemassa olevia vuokrasopimusmalleja, joita löytyy esimerkiksi hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Vuokratakuu

Vuokranantajat vaativat yleensä vuokralaista maksamaan niin sanotun vuokratakuun. Vuokratakuu tarkoittaa rahasummaa, jonka vuokralainen maksaa asunnon vuokraajalle ennen kuin vuokrasuhde syntyy. Vuokratakuu voi olla enimmillään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa ja sen saa takaisin asunnosta pois muuttaessa – edellyttäen, ettet ole aiheuttanut normaalista asumisesta aiheutuvaa kulumista suurempaa remontointitarvetta. Tällaisessa tilanteessa vuokranantajalla on oikeus käyttää vuokratakuuta asunnon remontoimiseen.

Lähde: www.nuortentampere.fi